YRITYS | PALVELUT | JULKAISUT | LUENNOT | AVOIN AUTOMAATIO | REFERENSSIT
Julkaistu Kunnossapito-lehdessä 6 - 2004
Jouko Vilmi

Vesihuollossa käytössä olevien radiomodeemiverkkojen ylläpito.

Vesi- ja viemärilaitosten etäällä sijaitsevien pumppaamoiden, paineenkorottamoiden ja vedenottamoiden merkittävin kaukovalvonnan tiedonsiirtotapa on vesilaitoksen itsensä ylläpitämä oma luvanvarainen radiomodeemiverkko. Radiomodeemien käytöstä on muutamilla vesilaitoksilla jopa yli 15 vuoden käyttökokemukset. Radioteitse tapahtuvaan tiedonsiirtoon liittyy mm. säätekijöistä ja muista radiolähetyksistä aiheutuvia häiriöitä. Vuosien myötä radiomodeemien ja antennikaapeleiden vanhentuminen aiheuttavat omat ongelmansa.

Radiomodeemien lähetysteho ja taajuus.

Vanhemmissa radiomodeemeissa on ongelmana taajuuden liukuminen. Mikäli taajuus muuttuu liikaa, ei keskustelukumppanina oleva toinen radiomodeemi välttämättä enää ymmärrä lähetettyjä viestejä. Taajuuden oikeellisuus on mitattavissa, tarvittavia mittalaitteita ei kylläkään useallakaan alan toimijalle ole.

Uudemmat radiomodeemit ovat, tältä ainakin muutaman vuoden kokemuksella näyttää, säilyttäneet paremmin taajuuden. Uusimmissa modeemeissa on lisäksi mahdollista tarkistaa ja/tai muuttaa kannettavan PC:n avulla käytettävä taajuus ja käytössä oleva teho.

Takavuosina radiomodeemien lähetystehoksi saatiin yleensä vain 0,5 W. On mahdollista, että radioyhteys toimii vaikka lähetystehot ovat alentuneet lähtöarvostaan merkittävästi. Mittauksen avulla voidaan seurata vuosien myötä alenevaa tehoa ja mahdollisesti laittaa modeemi huoltoon. Viime vuosina modeemien lähetystehoksi on voitu lupaehtoja muuttamalla vanhoissakin järjestelmissä vaihtaa 1,0 W. Lähetystehon tuplaaminen on ollut muutamissa ongelmatilantilanteissa merkittävä lisäapu. Tehon tuplaaminen vastaa antennityypin vaihtamista 3 dB:ä paremmaksi.

Antennipiirin kunto tarkastettavissa yksinkertaisin mittalaittein.

Antennin, antennikaapelin tai kaapelin liittimien mekaaninen vika tai niihin päässyt kosteus aiheuttaa sen, että merkittävä osa lähetystehosta ei siirrykään antenniin vaan palautuu radiomodeemille. Radiomodeemin lähetystehon ja antennipiiristä takaisin palaavan tehon mittaamiseen on saatavilla edullisia mittalaitteita. Halvimmat mittarit eivät pysty kertomaan tehojen suuruutta, mutta niiden avulla pystytään selvittämään kuinka suuri osuus antenniin tarkoitetusta tehosta heijastuu takaisin.

Radiomodeemiverkon vikojen jatkuva seuranta.

Radiomodeemiyhteys sisältää koko ajan myös viallisia sanomia. Kehittyneemmät kaukovalvontajärjestelmät mahdollistavat tiedonsiirtoyhteyksien toimivuuden jatkuvan seurannan. Seuranta on usein toteutettu välitettävän datan oikeellisuuden seurannan kautta. Eli saadaan jokaisesta yksittäisestä yhteysvälistä tilastoitava tieto oikeista ja virheellisistä sanomista. Tiedonsiirtoyhteyden "hyvyys" kuvataan reaaliaikaisen piirron tai numeroin esitetyn raportin muodossa. Vikojen tilastoinnin avulla pystytään erottamaan säästä ja laitetekniikasta johtuvat häiriöt toisistaan. Hyväkään tiedonsiirtovikojen tilastointi ei kuitenkaan poista edellä mainittujen kenttämittausten tarpeellisuutta.

Vaihtoehtoinen vikojen korjaus, vaihda sokkona kaikki osat.

Aika tyypillinen radiomodeemiverkon vian korjausmenettely on se, että yhteyskatkon sattuessa vaihdetaan kaikki asiaan liittyvät laitteet. Tämä menettely toimiikin hyvin pienissä kohteissa ja mikäli antennimastot ovat kohtuullisen matalia. Etuna toimintatavalle on lisäksi se, että se ei edellytä radioalan osaamista.