YRITYS | PALVELUT | JULKAISUT | LUENNOT | AVOIN AUTOMAATIO | REFERENSSIT
Julkaistu Kunnossapito-lehdessä 5 - 2003
Jouko Vilmi

Vesihuollon automaatiojärjestelmien tekijänoikeudet.

Vesilaitosten prosessienhallinta toteutetaan aiempaa enemmän ohjelmia sisältävillä laitteilla. Voiko näitä ohjelmia muuttaa laitoksen omat käyttäjät tai asiaan erikoistunut huoltoliike? Onko alkuperäisen automaatiojärjestelmän toteuttajalla "ikuinen" tekijänoikeus? Voiko käyttäjä kopioida hyvin toimivan säätöohjelman saman vesilaitoksen toiseen vastaavanlaisen prosessin ohjaukseen?

Viime vuosien aikana on vesihuollon automaatiojärjestelmien tekijänoikeusasia tullut esille useassa täysin erityyppisessä tilanteessa. Vesihuollossa yleisesti käytettävät YSE98-sopimusasiakirjat eivät anna valmiita ratkaisuja kiistanalaiseen tekijänoikeustilanteeseen. Alkujaan ohjelmien tuotekehittäjien tietosuojaa varten laaditut sopimusasiakirjat eivät puolestaan ota lainkaan kantaa yhteiskunnan peruspalveluihin kuuluvan vesihuollon totuttuihin menettelytapoihin. On oletettavaa, että tekijänoikeusasian osalta tullaan vääntämään lähivuosina useastikin kättä ennen kuin pelisäännöt selkiytyvät.

Vesihuollon automaation ohjelmoinnin vertaaminen sähkötöihin.

Yksi tapa luoda ohjeisto tekijänoikeudelle on verrata vesihuollon automaatiojärjestelmien ohjelmointityötä sähkötöihin. Korvaahan vesihuollon automaatio nykyisin suurelta osin juuri sähkötekniikan avulla aiemmin toteutettuja prosessiohjauksia:
  • on normaalia, että sähköurakoitsija toimittaa loppupiirustukset, miksi ei siis ohjelmistakin saada loppudokumentteja niin datapohjaisena tietona kuin yksityiskohtaisena toimintaselostuksena
  • sähkölaitteen vikatilanteessa korjauksen tekee ammattitaitoinen huoltohenkilö, jonka ei mihinkään tekijänoikeuteen vedoten edellytetä olevan alkuperäisen sähköurakoitsijan palveluksessa. Saman menettelyn tulisi toimia myös automaatiojärjestelmän ohjelmakorjauksen tai muutoksen kanssa. Tärkeintä, että työn tekee asian osaava henkilö
  • vesilaitoksen yksittäiset prosessit ovat usein täysin toistensa kopioita. On normaalia, että mikäli rakennetaan vastaava uusi prosessi, otetaan hyväksi koetun sähkökeskuksen suunnitelmista kopio ja tehdään homma uuteen kohteeseen kerralla kuntoon. Automaatiojärjestelmän ohjelmien kopiointi käyttäjien toimesta käytössä olevissa järjestelmissä on kohtuullisen yleistä, mutta ei välttämättä riidatonta. Mikäli asia on ollut esillä automaatiourakan kaupallisessa vaiheessa, ei asiasta ole myöhemminkään syntynyt ongelmia
  • kenellä on sadoissa vastaavissa kohteissa ja useiden eri sähkökeskusvalmistajien toteuttamien esim. jätevedenpumppaamoiden sähkökeskusten "tekijänoikeus"? Mikäli vertaus sähkötöihin myös kopioinnin osalta viedään koskemaan ohjelmia, saavat vesilaitokset riidattoman oikeuden kopioida kertaalleen ostamiaan ohjelmia saman vesilaitoksen käyttöön. Arvaan, että useat automaatiourakoitsijat eivät hyväksy vertauksen tätä osuutta. Mikäli vesilaitokset ostopäätöksiä tehdessään ottavat myös ohjelmien kopioinnin esille, saadaan myös tämä asia kohtuullisen järjestykseen
"Ylikunnalliset" tarpeet myös automaation osalta lisääntyvät.

Lähitulevaisuudessa tulee tapahtumaan useita kuntaliitoksia tai ainakin vesihuollon ajattelussa tullaan entistä herkemmin ylittämään kuntarajat. Vesilaitosten yhdistymisen yhteydessä ollaan usein tilanteessa missä yksittäisillä laitoksilla on jo käytössään keskitetty kaukovalvonta-/automaatiojärjestelmä. Uusitaanko yhdistymisen yhteydessä kaikki järjestelmät vai liitetäänkö järjestelmät data-väylätasolla toisiinsa on luonnollisesti tapauskohtainen asia. Yksittäisen järjestelmätoimittajan suuntaan oleva tekijänoikeusongelma voi romuttaa muutoin niin selkeä toteutustavat.

Toistaiseksi järjestelmien yhteensovittamisessa on tekijänoikeusasiaa suurempi ongelma ollut se, että osa järjestelmistä on ns. suljettuja järjestelmiä. Tarkoitan tällä järjestelmiä joihin ei toimittajan hyvästä tahdostakaan huolimatta pystytä tai toteutuksen tason heikkouksien johdosta ole tarkoituksenmukaista liittää muita järjestelmiä. Suljettujen vesihuollon automaatiojärjestelmien ongelma on vähentymässä koska rakennuttajat ovat jo pitempään ymmärtäneet vaatia avoimia yleisesti saatavilla olevia järjestelmäratkaisuja.

Vesihuollon ylläpito ulkoistetaan?

Näyttää siltä, että vesilaitosten myynti suurille yksityisille yrityksille ei tule etenemään siinä määrin kuin esim. sähkölaitosten osalta on jo tapahtunut. On kuitenkin selviä merkkejä siitä, että ylläpidon osalta niin kaupalliset yritykset kuin kunnalliset päättäjätkin ovat etsimässä vaihtoehtoisia toimintatapoja. Voi olla että jatkossa meillä on jopa koko valtakunnan kattavia vesihuollon kokonaisvaltaista ylläpitopalveluja tarjoavia yrityksiä. Oletettavasti yhä vain teknistyvän vesihuollon vaatimusten tarpeisiin on löydettävissä ratkaisuja paikallisten palveluiden tarjoajilta kuin myös useamman vesilaitoksen yhteistoiminnan kautta.

Kokonaisvaltainen vesihuollon ylläpito ei kuitenkaan ole mahdollista ilman toimivia vesihuollon automaatiojärjestelmiä, vaihtoehtoisen ylläpidon esteeksi ei saa päästää automaatiojärjestelmien tekijänoikeuksia. Vesilaitoksen kannalta on turvallisinta luoda tilanne, missä automaatiourakoitsija ja huolto-/ylläpitoyritys ovat ehdottomasti eri yrityksiä. Tällä menettelyllä estetään vesilaitoksen täydellinen riippuvuus yhdestä toimijasta.

Avoimet järjestelmät voittavat järjestelmien välisen kilpailun.

Automaation myyntitilanteessa järjestelmien avoimuuden nimiin vannovat kaikki merkittävät alan urakoitsijat. Myyjät laativat mielellään luetteloita kilpailijoistaan, jotka pystyvät huoltamaan juuri heidän tarjoamaansa järjestelmää. Mikäli avoimuutta ei huomata siirtää sopimustekstiin, voi sama asia vuosien kuluttua muodostua ongelmaksi uuden, mutta ehkä hienomman nimen "tekijänoikeus" muodossa. Hyvin menestyvien ja tulevaisuuteen satsaavien automaatiourakoitsijoiden kanssa avoimuus ja tekijänoikeus eivät ole ongelma. Mutta mistä voimme tietää mikä taho omistaa tulevaisuudessa minkäkin yrityksen.