YRITYS | PALVELUT | JULKAISUT | LUENNOT | AVOIN AUTOMAATIO | REFERENSSIT
Julkaistu Tekniikka ja Kunta-lehdessä 6 - 2000
Jouko Vilmi

Tietotekniikka vesilaitosten prosessien hallinnassa.

Mikäli vesilaitoksen päättävässä asemassa sattuu olemaan ATK-taustainen henkilö, kannattaa vesihuollon keskitetyn automaatiojärjestelmän, kaukovalvonnan tai kaukokäytön hankinnan perustelut laatia aivan uudesta näkökulmasta. Tällöin on syytä kertoa mahdollisuudesta hankkia ohjelmisto ja käyttöliittymä, jonka avulla voidaan hallita koko vesihuolto. Perustelu on sitä paitsi aivan todenperäinen, ehkä olemmekin vuosia käyttäneet budjetoinnin perusteluissa aivan vääriä sanoja. Varsinkin automaatio-sana nostaa edelleen esiin ilmeisen vääriä ennakkoasenteita.

Valvomojärjestelmän ylläpitosopimus.

Isot kunnalliset organisaatiot ovat tottuneet huomattaviin ATK-järjestelmien ja ohjelmien hankinta- ja ylläpitokustannuksiin. Nyt kun jatkossa osaamme vesihuollon kehittämisen budjettiperusteluissa käyttää samoja termejä kuin hallinnon ATK-ohjelmien yhteydessä, voinemme samasta lähteestä ottaa oppia myös ylläpitoasioiden osalta. Vesihuollon tietotekniikkaa sisältävien laitteiden ja ohjelmien (valvomot, radioverkot, logiikat, taajuusmuuttajat, mittalaitteet jne.) käytönaikaiset ylläpitoasiat tulee jatkossa hoitaa nykyistä paremmin.

Vuoden 2000 päivitysten yhteydessä useat vesilaitokset joutuivat paneutumaan ehkä ensimmäisen kerran tähän asiaan. Tällöin oletan paneudutun vain valvomolaitteiston ja ohjelmiston päivittämiseen. Tiedonsiirtojärjestelmien ja kenttäpään jäädessä edelleen liian vähäiselle huomiolle.

Muutamat automaatiourakoitsijat eivät ole toistaiseksi olleet edes halukkaita tarjoamaan toimittamansa järjestelmän ohjelmien muutoksista, päivityksistä ja toiminnallisista testauksista vuosihuoltosopimusta. Mikäli urakoitsijan valintavaiheessa jatkossa otetaan huomioon myös järjestelmän todelliset kustannukset, eli käytönaikaiset kustannukset, karsiutuvat ylläpitoasioihin nuivasti suhtautuvat urakoitsijat kokonaan pois markkinoilta.

Valvomo-ohjelmien ja prosesseja ohjaavien logiikkakeskusten ohjelmat on luonnollisesti dokumentoitu ja rakennuttajalle toimitettu sellaisessa muodossa, että kilpaileva huoltoyritys voi tehdä tarvittavat ohjelmamuutokset tukeutuen alkuperäiseen dokumentaatioon. Mikäli dokumentointiasiat eivät ole kunnossa, on ne saatettava ajantasalle mahdollisimman pian, kukaan projektin toteuttaja ei vuosien kuluttua pysty muistinvaraisesti auttamaan vääjäämättä joskus esiin tulevassa ongelmatilanteessa.

Kaukovalvonta useasta erillisestä yksittäisestä prosessista koostuvan yhden yhtenäisen prosessin hallintajärjestelmä.

En voi jälleen kerran olla ihmettelemättä sitä laajaa laitejärjestelmien kirjoa jota tarjotaan samojen nimikkeiden alle. Osa toimittajista elää edelleen olettamassa, että vesihuollon kaukokäyttöjärjestelmäksi riittää se, että osataan siirtää useiden kilometrien päässä sijaitsevan jätevedenpumppaamon ja paineenkorottamon asetusarvonuppi valvomoon. Tuntuu, että laitosten toimintojen tallennus ja raportointi on edelleen varsin vieras jopa vähäteltävä asia.

Etäällä toisistaan sijaitsevien samaan prosessiin kuuluvien laitosten käyttö edellyttää realiaikaisten mittausten ja ohjausten lisäksi tarkkaa tietoa eri prosessien samanaikaisesta käyttäytymisestä. Kaukovalvontaan käytettävien laitejärjestelmien kehitys näyttääkin tukevan näkemystäni siitä, että kustannusero pelkkään prosessin toimintaan keskittyvien laitteiden ja prosessitoimintojen lisäksi myös tiedot kentältä raportoivien järjestelmien välillä on jatkossa merkityksetön.

Automaation käyttöönotto tehtävä huolella.

Mistä tiedät, että kaikki vesihuollon kannalta keskeiset toiminnot on todella testattu myös poikkeuksellisissa olosuhteissa? Voitko olla varma, että kaikki kriittiset hälytykset ovat käyttökuntoisia myös vuosien kuluttua? Onko kosteissa ja kylmissä olosuhteissa olevat sähköiset laitteet vuodesta toiseen valmiina reakoimaan poikkeavaan tapahtumaan?

Järjestelmä on testattava säännöllisesti, vähintään kerran vuodessa. Jotta vuosihuoltotestaus sujuisi jouhevasti, on se myös valmisteltava ennakkoon. Pääosa testattavista toiminnoista on aivan samoja kuin mitä järjestelmän käyttöönoton yhteydessä on täytynyt tehdä. Onko urakoitsijan, suunnittelijan ja käyttäjien yhteistyönä suorittamasta vastaanottotapahtumasta käytettävissä testauspöytäkirja, jota voidaan hyödyntää vuosihuollon pohjana.

Olisiko mahdollista jo toteutuksen alkuvaiheessa lähteä siitä, että kaikki suunnitteluasiakirjat laaditaan ei niinkään urakkavaihetta, vaan järjestelmän varsinaista käyttöä silmällä pitäen. Prosessien toimintaselostukset laadittaisiin niin yksilöidyn seikkaperäisesti, että sitä voidaan sellaisenaan käyttää esim. vuosihuollon yhteydessä kenttätarkastuksen pöytäkirjapohjana. Sama asia toisin päin kerrottuna; jatkossa emme tyydy kenttätestauksessa pelkkään I/O-testaukseen, vaan tulemme jatkossa testaamaan myös kaikki ohjelmalliset asiat. Jospa vihdoinkin yksilöllisen kenttätestauspöytäkirjan muodossa saisimme aikaiseksi yksityiskohtaisen kaikki ohjelmalliset toiminnot käsittävän toimintaselostuksen.

Mikä on kohtuullinen ylläpidon vuosikustannus.

Jos tehtävistä järjestelmän parannustöistä saatava hyöty on suurempi kuin kustannukset, ei asia vaadi suurempia selittelyjä. Vesihuoltoon kuitenkin aina liittyy suoranaisten taloudellisten mittareiden lisäksi huomattava määrä asioita, joita ei aina tule eikä voikaan mitata pelkästään talouselämän pelisäännöillä. Ylläpitotehtävät tulevat osin kohdentumaan myös koko vesihuollon toimintavarmuuden turvaamisen kaikissa ajateltavissa olevissa olosuhteissa.

Suuremmat vesihuoltolaitokset hoitavat vesihuollon toiminnan kannalta keskeisten tietotekniikkaa ja automaatiota sisältävien laitteiden ja ohjelmien ylläpidon oman henkilökunnan turvin. Pienemmissä vesihuoltolaitoksissa tekniikan ylläpitotehtävät tultaneen jatkossakin jättämään tekemättä lähes kokonaan. Normaalien huolto-, testaus- ja ylläpito-osaamisen puuttuminen johtanee jatkossa jopa koko tekniikan kerralla tapahtuvaan uusimiseen melko lyhyenkin käyttöiän jälkeen.

Ehkä niiden vesilaitosten, joilla ei ole käytössään painekytkintä ja pintavippaa tehokkaampaa tekniikkaa, saavat edellä esitetystä teknisten laitteiden ylläpitokustannuksista vahvistusta mielipiteelleen pysyä jatkossakin erillään tekniikan kehittämisestä. Yleisellä tasolla uskallan kuitenkin väittää että vesihuoltolaitoksen kehittäminen, vesihuollon toimintavarmuus kuin taloudellisetkin resurssit kulkevat pitkällä aikavälillä tarkasteltuna käsi kädessä.

 

Insinööritoimisto
Vilmi Oy


Hämeentie 1 B 42
13200 Hämeenlinna
Gsm: 0400 363575
Sähköposti:
jouko(at)vilmi.com