YRITYS | PALVELUT | JULKAISUT | LUENNOT | AVOIN AUTOMAATIO | REFERENSSIT
Julkaistu Kunnalliselämä-lehdessä 2 - 2000
Jouko Vilmi

Hitech-osaamisen merkitys lisääntyy vesi- ja viemärilaitosten ylläpidossa.

Miksi Pohjanmaan alueen vesilaitokset ovat kehityksessä merkittävästi muuta maata edellä? Kaikkia syitä ainakin allekirjoittaneen havaitsemalle seikalle on mahdotonta arvata. Yritän esittää väittämälleni muutaman perustelun ja kuvata tapahtunutta kehitystä vesilaitosten johtamiseen ja ylläpitoon liittyvillä menettelytapaeroilla.

Onko yhtiömuodolla vaikutusta?

Pohjanmaan vesilaitosten hyvää toimintavarmuutta, hallittavuutta kuin taloudellista tilannettakin pyritään yleisesti selittämään sillä, että useat alueen vesilaitokset ovat yhtiömuotoisia. En kiistä, etteikö yhtiömuodolla ole jotain tekemistä asian kanssa. Yhtiömuotoa tärkeämpänä pidän kuitenkin laitosten vastuuhenkilöiden pitkäaikaista sitoutumista vesilaitoksen kehittämiseen. Kunnallisten laitosten yhteydessä on puolestaan harvoin mahdollista löytää ratkaisu, missä vesilaitoksen veto- ja kehittämisvastuu voidaan kohdentaa yhtä myönteisin seurauksin. Kunnallisissa vesilaitoksissa kehittämisvastuu on yleensä henkilöillä, jotka päivittäisessä työssään joutuvat keskittymään pääsääntöisesti aivan muihin asioihin kuin vesihuoltoon.

Kunnallisten laitosten ongelmana, vastuuhenkilöiden aikapulan lisäksi on se, että päättäjät vesihuollon resurssien jakamisen yhteydessä ovat vastuussa myös muihin hallintokuntiin liittyvistä taloudellista asioista. Vesihuollon kustannustietoinen tekniikan ja henkilöstön kehittäminen edellyttää päättäjiltä yhtä budjettivuotta pidemmän näkemyksen. Päättäjät tulisi saada huomaamaan, että vesihuolto on pitkällä aikavälillä taloudellisia resursseja tuovaa jopa liiketoiminnaksi nimitettävää toimintaa.

Pohjanmaan vesilaitosten lähtötilanne oli muutama vuosikymmen sitten se, että tavoitteeksi oli asetettu laajojen toiminta-alueiden sataprosenttinen vesittäminen. Käytännössä tavoiteasettelu aiheutti huomattavat laitosten sekä verkostojen rakentamis- ja käyttökustannukset myytävään vesimäärään nähden. Vesilaitosten kehittämiseen oli syntynyt pakottavat syyt; vähäiset veden myyntitulot, sekä pitkistä etäisyyksistä aiheutuvat huomattavat ylläpitokustannukset.

Systemaattinen vesilaitosten kehittäminen Hitech-osaamista ja -tekniikkaa soveltaen on mahdollistanut, ei tulojen lisäämistä, vaan ylläpitokustannusten pitämisen siedettävinä.

Älä tyydy ostamaan laitteita, vaadi toimivuutta.

Vesilaitoksille kaupataan uutta tekniikkaa monella eri tavalla, myyjien toimintatapoihin emme voi vaikuttaa, ostajana toimimiseen kylläkin. Ohessa pari esimerkkiä.

Ostat taajuusmuuttajan, mutta et toimivaa pumppausta. Taajuusmuuttajan käyttöönotto edellyttää muutakin kuin asennuksen ja kaapeloinnin.

Ostat automaatiosuunnitelman, mutta et vesilaitoksen prosessien hallintaa. Automaatiosuunnittelija määrittää kymmeniä sivuja käsittävän ns. I/O-liityntäluettelon, mutta ei kerro mitä toimintoja minkäkin liitynnän taakse kätkeytyy. Tällainen automaatiosuunnittelutapa on valitettavan yleistä. Lopputuloksen taso jää tällä tavalla täysin automaatiourakoitsijan harteille. Mikäli todella halutaan hyödyntää tämän päivän tekniikkaa vesilaitoksen prosessinhallinnassa, on suunnittelijalta syytä vaatia tarkka urakkaan sisällytettävien toimintojen kuvaus. Järjestelmältä vaaditut I/O-määrät voidaan sen sijaan ilmoittaa lyhyesti kokonaismäärinä. Vielä parempi mikäli yksittäisten prosessien hallinnan lisäksi pystytään määrittämään koko vesilaitosta koskeva luotettavampi ja taloudellisempi ylläpidon toteutus.

Mikä on vesilaitoksen ydinosaamista?

Tasokkaasti toteutettu vesilaitoksen automaatiojärjestelmä ei ilman osaavaa henkilöstöä ole ratkaisu luotettavasti toimivaan vesihuoltoon. Olen nähnyt monia automaatiojärjestelmiä, jotka toimivat edelleen useita vuosia aiemmin järjestelmän käyttöönoton yhteydessä asetelluilla parametreillä. Voidaan tietenkin olla yhtä mieltä siitä, että urakoitsija on osannut asiansa. Samalla tulee kuitenkin kysyä miksi laitos ylipäätään tarvitsee käyttäjää, joka ei jatkuvasti pyri kehittämään prosessien toimintoja. Hyväkään automaatio on vain ja ainoastaan prosessinhallintaa varten rakennettu työkalu.

Mitä tulevaisuus tuo tullessaan?

Tekniikan kehittymistä emme voi pysäyttää. Voimme vain seurata mitä uusista sovellutuksista voimme hyödyntää vesilaitosten hyväksi.

Jo tällä hetkellä olemme tilanteessa, että ei ole mahdollista löytää käyttöhenkilöä, joka pystyisi hallitsemaan kaiken laitoksen ylläpitoon tarvittavan tekniikan. Tulevaisuudessa jouduttaneen pohtimaan mahdollisten ulkopuolisten palvelujen käyttämistä ylläpitotehtävien hoidossa. Ulkopuolisina huoltopalveluina, pumppuhuollon tapaan, voisi tulla kysymykseen etätyönä tapahtuva laitoksen käyttö, ohjelmistotukipalvelut, tiedonsiirtoon mm. radioverkkoihin liittyvät huoltopalvelut. Perinteisesti ulkopuolisena palveluna ostettava sähkö- ja instrumentointilaitehuolto sen sijaan siirtyy jatkossa entistä useammin laitosten itsensä hoidettavaksi työksi. Syitä tälle väittämälle esitän seuraavaa:
  • sähkö- ja instrumentointihuoltoa ei voida tehdä etätyönä
  • alan osaajia, nykykehityksen jatkuessa, on tulevaisuudessa entistä hankalampi löytää, nuoristamme koulutetaan tietotekniikan ja ohjelmoinnin ammattilaisia, meisselin käyttö on unohtumassa
  • kylmissä ja kosteissa olosuhteissa sijaitsevat sähkö- ja instrumentointilaitteet, mikäli halutaan säilyttää toimintavarmuus, edellyttävät säännöllisiä vuosihuoltotyyppisiä toimenpiteitä

 

Insinööritoimisto
Vilmi Oy


Hämeentie 1 B 42
13200 Hämeenlinna
Gsm: 0400 363575
Sähköposti:
jouko(at)vilmi.com