YRITYS | PALVELUT | JULKAISUT | LUENNOT | AVOIN AUTOMAATIO | REFERENSSIT
Julkaistu Kunnalliselämä-lehdessä 8 - 1999
Jouko Vilmi

GSM-tiedonsiirrosta ratkaisu pienten vesi- ja viemärilaitosten kaukovalvontaan?

Pienet vesi- ja viemärilaitokset ovat toistaiseksi joutuneet seuraamaan sivusta suurten ja keskisuurten vesilaitosten kaukovalvontahankintoja. Kustannustaso on ainakin toistaiseksi ollut aivan liian korkea pienille vesilaitoksille, onhan pelkän normaalitasoisen PC-pohjaisen kaukovalvontajärjestelmän valvomon hinta usein jo enemmän kuin mitä pieni vesilaitos voisi kaiken kaikkiaan investoida kaukovalvontaan.

Pienten vesilaitosten kaukovalvontatarpeet ovat kuitenkin aivan vastaavia kuin isommillakin laitoksilla, yksittäisten laitosten määrän ollessa vain huomattavasti pienemmän. Mikäli muutamaa kenttäkohdetta varten hankitaan valvomo ja esimerkiksi oman radiomodeemiverkon tukiasema, päädytään jo satoihin tuhansiin markkoihin.

Kaukovalvonnan toteuttaminen GSM-verkon avulla on tekniikan puolesta ollut mahdollista jo jonkin aikaa. Syytä GSM-toteutusten vähälukuisuuteen voikin vain ihmetellä. Lieneekö syynä se, että GSM-toteutuksen avulla kaukovalvontahankinnan markkamääräinen arvo jää "liian" alhaiseksi, eli alan urakoitsijat eivät tästä syystä ole kiinnostuneet toteutuksesta. Voisiko toisena merkittävänä syynä GSM-toteutusten vähäisyyteen olla konsulttien haluttomuus, eli koska GSM-tiedonsiirto ei anna aihetta tiedonsiirron laajempaan suunnitteluun, jää myös suunnittelijan osuus "liian" pieneksi.

GSM-toteutuksen rajoitukset.

Tiedonsiirron käyttökustannukset perustuvat aikaveloitukseen, eli GSM-yhteyden avulla ei ole syytä olla jatkuvasti yhteydessä valvomoon. Luonnollisesti hälytyksen sattuessa tieto toimitetaan eteenpäin välittömästi. Varsinaisten mittaustietojen osalta ollaan jouduttu tyytymään kerran vuorokaudessa tapahtuvaan esim. käyntiaikojen ja virtaustietojen siirtämiseen. Kun mittaustiedot siirretään yöaikaan voidaan olla suhteellisen varmoja, että GSM-verkko ei ole ruuhkautunut.

GSM-yhteyden vikaantumisesta ei saada erillistä hälytystä, yhteysvälin vikaantuminen voidaankin todeta toimintakuntoiseksi kerran vuorokaudessa saatavan raporttitiedon muodossa.

Mikäli toisistaan etäällä sijaitsevien vesi- tai viemärilaitosten välillä on jatkuvaa prosessi- tai mittaustiedonsiirtämisen tarvetta, ei GSM-yhteys todennäköisesti ole käyttökelpoisin tiedonsiirtomuoto.

GSM-toteutuksen riskit.

Toistuva hälytys aiheuttaa rakennuttajalle huomattavat tiedonsiirtokustannukset mikäli järjestelmään ei ole otettu mukaan rajoituksia soittomäärien ja soittoajan suhteen. Ongelmaan tulee varautua myös GSM-liittymän sopimusehtojen muodossa.

Välttämättä ei erillistä valvomoa lainkaan.

Edullisimmillaan GSM-sovellutukset ovat pienissä laitoksissa, joissa investointivaiheessa päätetään jättää PC-valvomo kokonaan hankkimatta. Kentältä tulevat hälytystiedot voidaan ohjata suoraan päivystäjän GSM-puhelimeen tekstiviestinä. Pumppujen käyntiaikatiedot, laitosten sähkönkulutusmäärät ja virtausmäärät soitetaan suoraan vesi- ja viemärilaitoksen sähköpostiosoitteeseen.

Rakennuttajan sähköpostiin perustuva raporttitietojen kerääminen edellyttää käyttöhenkilökunnalta tavanomaista ao. käyttötarkoitukseen varattuun valvomon käyttöön verrattuna enemmän "käsitöitä".

GSM-puhelin myös käyttöliittymänä.

On vaihtoehtoisia tapoja toteuttaa paikallisen logiikkalaitteiston ohjelmoinnit, asetusarvomuutokset jne... Käyttöliittymänä voi olla kannettava PC-laitteisto, erillinen kannettava tai kiinteästi asennettu käsikäyttöpaneeli, mutta myös päivystäjän muutoinkin mukanaan kuljettama GSM-puhelin. Asetusarvomuutoksia voidaan joidenkin tuotteiden yhteydessä toteuttaa myös "valvomosta" sähköpostiviestin välityksellä.

Muiden tiedonsiirtotapojen täydentäjä.

GSM-toteutuksen ominta aluetta ovat pienet muutaman hälytys- ja mittaustiedon sisältävät kaukovalvontakohteet. Periaatteessa GSM-tekniikan soveltamista myös suurempien prosessien yhteydessä ei ole tekniikan taholta estetty. Käytännössä suurempien vesi- ja viemärilaitoksen prosessien yhteydessä ovat muut automaatiokustannukset sen verran kalliita, että GSM-tekniikan käyttöä ei kustannussyitä ole tarvinnut huomioida.

Usein suuremmissa kaukovalvontahankkeissa on mukana muutama yksittäinen laitos, jonka kaukovalvontaan liittäminen aiheuttaa huomattavat tiedonsiirtokustannukset esimerkiksi erillisen radiomodeemiverkon toistinaseman muodossa. Tällaisen yksittäisen kohteen toteuttamisen vaihtoehtoisella tiedonsiirtotavalla voisi tuoda huomattavia säästöjä. Yleensä kaukovalvontajärjestelmän toimittajat eivät halua (= eivät osaa) toteuttaa kuin yhden tiedonsiirtotavan järjestelmäänsä. Osaamisongelmatilanteessa voidaan harkita varsinaisesta järjestelmästä riippumattoman GSM-kohteen toteuttamista.

GSM-toteutukset tullenevat olemaan varteenotettava vaihtoehto, kun harkitaan vanhojen puhelinverkkoon perustuvien kaukovalvontajärjestelmien uusimista.

 

Insinööritoimisto
Vilmi Oy


Hämeentie 1 B 42
13200 Hämeenlinna
Gsm: 0400 363575
Sähköposti:
jouko(at)vilmi.com