YRITYS | PALVELUT | JULKAISUT | LUENNOT | AVOIN AUTOMAATIO | REFERENSSIT
Julkaistu Kunnalliselämä-lehdessä 6 - 1999
Jouko Vilmi

Vesilaitoksen piirustukset sähköiseen muotoon.

Sähkö- ja automaatiopiirustukset on jo vuosia toteutettu sähköisessä muodossa, nyt myös kenttälaitemyyjät ovat alkaneet toteuttaa esitteensä sähköisessä muodossa. Kunhan saamme prosessisuunnittelijat ja koneisto-urakoitsijat laitetoimittajineen siirtymään sähköiseen esitystapaan on päivittäisen käyttöohjeiston täysimääräinen hyödyntäminen mahdollista.

Vesilaitoksen tavallisimmatkin käyttölaitteet kuten esim. taajuusmuuttajat ja magneettiset virtausmittarit pitävät sisällään lukuisia ohjelmoitavia parametrejä. Yksittäisten asetusarvojen merkitystä eivät ao. laitteen myyjät tai urakoitsijatkaan pysty varmuudella muistamaan, eli myös ao. tuotteiden kanssa päivittäin työskentelevät ihmiset tarvitsevat muistinsa tueksi kirjalliset käyttöohjeet. Me kaikki käytännön vesilaitostyötä tekevät tiedämme, että mikäli joudumme vaikka puolen vuoden välein muuttamaan jotain arvoa, emme selviä tilanteesta pelkän muistimme varassa.

Miksi sähköinen dokumentointi ei ole siirtynyt käytäntöön?

Olen useissa laitoksissa saanut tutustua toinen toistaan hienompiin eri laitejärjestelmien yhteydessä ja myös erillisinä ohjelmistoina hankittuihin huolto- ja konekortistoihin. Yhteistä näille ohjelmistoille on ollut se, että niitä ei vuosienkaan kuluttua ole otettu todelliseen käyttöön. Mistä tämä johtuu en uskalla ammattilehden kirjoituksessa ryhtyä pohtimaan.

Laitoksissa joissa sähköinen dokumentaatio on otettu todelliseen hyötykäyttöön on löydettävissä mm. seuraavia yhteisiä tekijöitä:
  • käytettävä ohjelmisto on yleinen myös muihinkin tarkoituksiin sovellettava ohjelmisto, eli aivan normaali tekstinkäsittelyjärjestelmä sisältää riittävästi ominaisuuksia vaativankin dokumentoinnin ylläpitämiseen
  • ohjelmiston ajantasalla pitämisestä vastaa oman organisaation henkilö, joka normaalissa päivittäisessä toiminnassaan hyödyntää samaa ohjelmaa toimistorutiinien pyörittämiseen. Sama asia suomeksi; osaamiskynnystä ei ole
Esimerkki dokumentoinnin käytöstä.

Sähköisen dokumentoinnin rakenne voidaan toteuttaa samalla tavalla kuin Internet-verkko linkityksineen. Käytännössä tämä tarkoittaa pelkistettyä selostusta laitoksista, sekä laitoksiin liittyvien prosessien kuvaamista. Tarvittava tieto löytyy tekstiin valmiiksi rakennettujen ns. linkkien avulla, eli klikkaat hiirellä kulloisenkin aiheen tai sanan kohdalla ja saat haluamasi tarkemmat tiedot.

Sähköisen käyttö-ohjeen / toimintaselostuksen laadinnan lähtökohta on se, että kaikissa dokumenteissa kustakin prosessista ja laitteesta käytetään samaa nimitystä. Valmiit linkit voidaan rakentaa, mikäli nimikkeet on kunnossa, esimerkiksi seuraaville aiheille:
  • prosessin merkitys, tarkoitus ja tavoitteet
  • prosessikuva
  • asetusarvot valvomosta/kenttälaitteesta
  • logiikka-ohjelman toimintaselostus
  • laitepositiolla voidaan kutsua esim. kenttälaitteiden käyttö-ohjeet, mittauksen skaalaus, laitteen sisäiset ohjelmoitavat parametrit, laitteeseen liittyvät sähkö- ja logiikkakuvat jne..
Sähköisestä dokumentoinnista päätös ennen uuden laitoksen suunnittelutöiden aloittamista.

Sähköinen dokumentointi voidaan toteuttaa myös olemassa oleviin laitoksiin. Vanhojen piirustusten osalta jouduttaneen turvautumaan ns. skannaukseen. Linkitys voidaan toteuttaa myös paperikoipiosta skannattuihin dokumentteihin.

Luonnollisesti toteutus onnistuu helpoimmin uusiin suunnitteluvaiheessa oleviin kohteisiin. Käytännön ongelmia on, mikäli halutaan täysimääräisesti hyödyntää Internet-tyyppistä linkitystä, tullut siitä, että eri suunnittelijat tai urakoitsija käyttävät omissa dokumenteissaan yhdestä ja samasta asiasta hieman poikkeavia nimityksiä. Onkin toivottavaa jo suunnittelun alkuvaiheessa tehdä päätös "oikeista" nimityksistä. Tavoite on joka tapauksessa se, että samasta prosessista käytetään kaikissa dokumenteissa samaa nimitystä, jotta saman "linkkiyhteyden" hyödyntäminen on mahdollista:
  • grafiikalla
  • "turistikaaviossa"
  • hälytystulostuksessa
  • kentällä laitepositioissa
  • sähköpiirustuksissa
  • logiikan I/O-liityntäpiirustuksissa
Tavoitteeksi käyttökustannusten vähentäminen hyvän dokumentoinnin avulla.

Usein laitejärjestelmien ostopäätöksiä tehtäessä tekninen uutuusarvo, hinta ja toimitusaika ovat niin keskeisiä asioita, että laitejärjestelmien todella tärkeät asiat jäävät lähes täysin vaille huomiota. Paljonko voisimme alentaa ylläpitokustannuksia, jos ostopäätös tehtäisiin vertailemalla laitteiden käytettävyyttä ja saatavilla olevia käyttö-ohjeita.

Usein vesilaitoksen vikatilanteisiin joudutaan kutsumaan ulkopuolinen asiantuntija. Mikäli vikakeikan tarkoituksena on korvata tuhoutunut laite, joudutaan ensimmäiseksi selvittämään millä tavalla tuhoutunut laite on liittynyt prosessiin ja muihin laitejärjestelmiin. Vanhan laitteiston hyviksi koettuja asetusarvoja ilman kurinalaista dokumentointimenettelyä on tuhoutuneen laitteen yhteydessä harvoin löydettävissä. Yksittäisen uuden laitteen käyttöönottokustannus saattaakin muodostua suuremmaksi kuin vikaantuneen laitteen pelkät hankinta- ja asennuskustannukset.

Miten kerättyjä tietoja hyödynnetään lähitulevaisuudessa?

Vesihuollossa käytettävien kenttälaitteiden ja automaatiojärjestelmien määrät kasvavat myös tulevaisuudessa. Järjestelmät vaativat entistä enemmän osaamista käyttöhenkilökunnalta, jota valitettavasti on päivittäisten rutiinien hoitamiseen entistä vähemmän.

"Kännykän" avulla on mahdollista olla yhteydessä arkistotietokoneeseen ja "klikata" hukattu taajuusmuuttajan parametriluettelo. Kentällä tarvittavia laitetietoja voidaan oman "arkiston" lisäksi käydä lukemassa myyjän ylläpitämistä käyttöohjeistoista.

Kännykkäyhteyttä hyödynnetään myös toiseen suuntaan, kentälle saadaan toisella paikkakunnalla olevalta asiantuntijalta uudet asetusarvoparametrit tai uusi kytkentäkaavio. Korjaustilanteen päivitys arkistoon voidaan hoitaa välittömästi. Samaa tekniikka voidaan hyödyntää kenttämittausten, kuten pohjaveden pinnakorkeudet, sähkö- ja vesimäärät, siirtämiseen suoraan sähköiseen muotoon.

 

Insinööritoimisto
Vilmi Oy


Hämeentie 1 B 42
13200 Hämeenlinna
Gsm: 0400 363575

Sähköposti:
jouko(at)vilmi.com