YRITYS | PALVELUT | JULKAISUT | LUENNOT | AVOIN AUTOMAATIO | REFERENSSIT
Julkaistu Kunnossapito-lehdessä 6 / 2005-10-19
Jouko Vilmi

Kuntaliitokset luovat haasteita vesihuollolle.

Vesi- ja viemärilaitosten ensimmäinen, osin jopa toinen, kaukovalvontajärjestelmien rakentamiskierros on ohi. Ollaan siirrytty vaiheeseen missä 10 - 15 vuoden ikäisiä kaukovalvonta- ja automaatiojärjestelmiä uusitaan ja laajennetaan. Usein merkittävin muutos on siirtyminen puhelinkaapeleiden käytöstä langattomaan tiedonsiirtoon.

Lisähöysteen hankkeille on tuonut tapahtuneet ja lähivuosina tapahtuvat kuntaliitokset. Kuntaliitosten yhteydessä myös vesi- ja viemärilaitokset yhdistävät toimintojaan vaikka putket olisivatkin edelleen alkuperäisen kuntajaon mukaisesti erillään.

Vanha kaukovalvontajärjestelmä hyvä perusta uuden hankinnalle tai vanhan uusinnalle. Laajankin kaukovalvontajärjestelmän rakennuttaminen on tähän asti ollut käyttäjille ainutkertainen tapahtuma, käyttöhenkilökunnalla ei ole ollut aikaisempaa kokemusta järjestelmien käytöstä. Järjestelmien uusintaa suunniteltaessa ollaan tilanteessa missä uutta järjestelmää on rakennuttajan puolelta määrittämässä ammattikäyttäjä. Tällöin tiedetään tarkkaan mitä halutaan, hankittavasta järjestelmästä pystytään ottamaan aiempaa tehokkaammin todellinen hyöty irti. Oman osansa kohonneesta vaatimustasosta saavat kokea niin suunnittelija kuin urakoitsijakin.

Dokumentoinnin merkitys lisääntyy tulevaisuudessa

90-luvun alusta lähtien olemme automaatioprojektien yhteydessä laatineet sähköisessä muodossa olevat loppupiirustukset. Nyt järjestelmän uusintavaiheessa tästä työstä saadaan huomattava palkkio edullisimpina saneerauskustannuksina. Jatkossa projektien dokumentoinnissa on syytä sähköpiirustusten dokumentoinnin lisäksi painottaa ohjelmistojen dokumentoinnin merkitystä. Ohjelmista ja tiedonsiirron rajapinnoista on saatavissa hyvät dokumentit, mikäli ne muistetaan vaatia.

Mahdollisissa kuntaliitoksissa on usein tarve liittää aiemmin itsenäisesti toimineiden vesilaitosten automaatiojärjestelmät yhdeksi kokonaisuudeksi. Järjestelmien liittämisessä tarvitaan ajantasalla olevat tiedonsiirto- ja ohjelmistodokumentit.

Tasoeroja työntasossa ja järjestelmien hyödyntämisessä

Vesi- ja viemärilaitosten automaatiojärjestelmien valintatilanteen hintalaatusuhteen vertaaminen on omalta osaltaan ollut vaikuttamassa tarjottavien järjestelmien laatutason kohoamiseen ja "tasapäistämiseen". Kohonneesta laitetasosta (logiikat, radiomodeemit, virtausmittarit, painelähettimet jne..) on syytä pitää kiinni myös jatkossa. Suurimmat automaatio- ja kaukovalvontajärjestelmien erot löytyvät nykyään urakoitsijoiden työn toteutustasosta (mm. toteutusten ennakkohyväksyntä, testaaminen ja dokumentointi) sekä loppukäyttäjän opastaminen järjestelmän hyötykäyttäjäksi.

Automaatioprojekteissa on jatkossa aiempaa enemmän kiinnitettävä huomioita toimintojen tarkastamiseen ja järjestelmien todelliseen hyötykäyttöön. Automaatioprojektit onnistuvat vain mikäli rakennuttajaorganisaation sisällä sitoudutaan hankkeeseen. Automaatiosuunnittelun johdonmukaisuuden ja luotettavuuden sekä tuotteistamisen avulla on saatu kaukovalvonnan ja automaation urakointikustannukset kohtuulliseksi, myös pienet vesilaitokset ovat voineet hankkia kenttälaitteiltaan teollisuustasoisia kaukovalvontajärjestelmiä.

Yhteistyökuvioita.

Alavuden kaupunki ja Töysän kunta ovat hankkimassa yhteistä kaukovalvontajärjestelmää vaikka molempien rakennuttajien vesilaitokset toimivat jatkossakin hallinnollisesti itsenäisesti. Yhteinen kaukovalvonta ja yhtenevät kenttälaitteet tuovat mukanaan merkittäviä kustannussäästöjä niin investointi- kuin ylläpitoasioissakin (kuva 1).

Sahalahden kunta liittyi vuoden 2005 alussa Kangasalan kuntaan. Kuntaliitokseen valtiolta saaduista "porkkanarahoista" osa kohdennetaan vesihuollon kehittämiseen. Sahalahden ja Kangasalan välille rakennetaan jäteveden siirtoviemäri sekä puhtaanveden yhdysjohto ylävesisäiliöineen. Raikun vedenottamolta tullaan ensivuoden kuluessa toimittamaan vettä Kangasalan taajaman lisäksi Sahalahdelle (kuva 2).