YRITYS | PALVELUT | JULKAISUT | LUENNOT | AVOIN AUTOMAATIO | REFERENSSIT
Julkaistu Tekniikka ja Kunta-lehdessä 2-2001

Lyhennelmä.
Pekka Salo-oja
Käyttöpäällikkö
Meri-Lapin Vesi Oy
pekka.salo_oja @kemi.fi

Laitosten ennakoiva huolto.

Meri-Lapin Vesi Oy:n kannalta oleellisin asia on pitää vääjäämättä joskus tapahtuvat käyttöhäiriöt mahdollisimman lyhyinä. Koska useimmat käyttöhäiriöt johtuvat teknisestä laitteesta, on vedentuotantokatkosten minimoimiseksi saatava tekniikan hyvin tunteva korjaaja nopeasti paikalle. Tämä on mahdollista vain mikäli Meri-Lapin Vesi Oy:n oma käyttöhenkilöstö pystyy korjaamaan kaikki prosessia ylläpitävien laitteiden ja järjestelmien viat.

Mikäli esim. sähköisten vikojen korjaamiseen aina tarvittaisiin ulkopuolinen asiantuntija, moninkertaistuisi korjauskustannukset mm. pitkien etäisyyksien, useiden käyntikertojen ja ennen kaikkea pidentyneen tuotantokatkoksen johdosta. Hälytys- ja vikakeikoille ei ole syytä edes lähettää henkilöä, joka ei todennäköisesti myös pysty samalla kertaa korjaamaan vikaa.

Ennakkohuollon suunnitelman laadinta.

Lähtökohta ylläpitotehtävien määrittämiseen on kaksijakoinen syystä, että kaikki laitokset ovat uusia. Toisaalta laitoksien huoltotarpeesta ja toimivuudesta ei ole varmuutta, eikä laitokset tuntevaa käyttöhenkilöstöä ole valmiiksi olemassa, mutta toisaalta rakennettu uusi tekniikka on kohtuullisessa kunnossa ainakin muutamia vuosia eteenpäin. Oman riskinsä muodostavat sellaiset uudet laitteet ja järjestelmät, joista ei ennestään kenelläkään ole voinut olla pitkäaikaisia käyttökokemuksia.

Lähtökohtana ylläpitotehtävien määrittämisessä ja henkilöstön hankinnalla on ollut se, että Meri-Lapin Vesi Oy on tehnyt päätöksen suorittaa, tai ainakin osata kaikki tukkuvesiyhtiön keskeisimmät ylläpitotehtävät oman henkilöstön voimin. Suurempiin ongelmiin, mm. mahdolliseen putkirikkoon, saadaan apua omistajaorganisaatioilta.

Mahdolliset vikatilanteet tulevat aina yllättäen, yksittäisen viottuneet laitteiston taloudellinen merkitys ei välttämättä ole suuri. Riski juomaveden laadun alenemisen tai veden myynnin puuttumisen johdosta ovatkin vikaan nähden moninkertaiset. Vian korjaaminen nopeasti on oman ylläpito-organisaation vastuulla. Korjaamista nopeuttaa mikäli tarvittavat tiedot, varaosat ja osaaminen on ennakkoon kunnossa.

Laitostekniikan dokumentointitietojen kerääminen.

Ensimmäisten vedenottamoiden ja alavesisäiliöiden suunnittelu on tapahtunut vielä tussilla muovikalvolle periaatteella. Laitosten kaikki dokumentointi on päivitettävä vastaamaan toteutusta. Valtaosa dokumentoinnista on saatu urakoitsijoilta ja suunnittelijoilta sähköisessä muodossa, kuten mm. laitosten toimintaselostukset, logiikka-ohjelmien lohkokaaviotasoiset dokumentit, sähkö- ja automaatiopiirustukset, sekä taajuusmuuttajien parametrit.

Kaikki dokumentointi on talletettu sähköiseen muotoon arkistotietokoneelle. Tavoitteena on se, että käyttöhenkilöstö voi myös kentällä ollessaan käydä "kännykällä" lukemassa vian korjaamiseen tarvitsemansa ajantasalla olevat tiedot. Rakennusvaiheessa saatujen tietojen keräämistä ja tallentamista on jatkettu tallentamalla kaikki laite-esitteet, käyttöohjeet, sekä laitosten, venttiilien ja verkostojen karttatiedot. Maastosta ja laitoksista on otettu huomattavasti valokuvia, kesällä otetusta maastokuvasta on huomattava apu lumen alla olevien laitteiden paikallistamisessa.

Konekorttien laadinta.

Konekortistot laaditaan tietokantaohjelmiston avulla. Tiedot syötetään lomakkeiden kautta. Tarvittavien tietojen hakemisessa käytetään hakuparametreja, tulostus tapahtuu lomakkeen muodossa.

Kaikki rakennusprojektissa syntynyt dokumentaatio tarkistetaan, puuttuvat tai virheelliset laitostiedot Meri-Lapin Vesi Oy henkilöstö laatii itse. Jotta dokumentoinnista tulee toimiva, on sen kokoaminen ja ajantasalla pitäminen hoidettava oman organisaation avulla.

Ylläpito-ohjelman valinta.

Tavoitteeksi asetettiin yleisimpien teksti- ja CAD-ohjelmien käyttö dokumentoinnissa. Parin vuoden ajan etsittiin valmista vesilaitoksen käyttöön suunniteltua arkistointiohjelmaa. Dokumentointiohjelman valintaan vaikutti se, että valittu ohjelmisto oli hyvin yhteensopiva karttatiedostojen kanssa ja se, että ohjelma on kohtuullisen helppokäyttöinen.

Hankitulla johtotietojärjestelmällä esitetään verkostot, mittaus- ja venttiilikaivot, sekä laitokset suoraan karttapohjalla. Järjestelyn avulla on luotu helposti pävitettävä materiaalin hallintajärjestelmä.

Ennakkohuollon käytännön toteutus.

Vedenottamot:

Pääosalle pohjavedenottamoista ei ole tarkoitus edes aurata teitä, eli laitosten talviaikaan tapahtuva huolto on käytännön syistä päätetty jättää pois. Vedenottamoille suoritetaan kaksi perusteellista huoltokäyntiä vuosittain, keväällä ja syksyllä tapahtuvat käynnit joudutaan ajoittamaan luonnon ehdoilla. Koska sähköisiä komponentteja - kylmissä ja kosteissa olosuhteissa - on tuhansia, on aivan normaalia, että koskaan ei ole täysin "viatonta" tilannetta. Seuraavassa muutama esimerkki vedenottamoiden ennakkohuollossa tarkastettavista asioista:
  • ylijännitesuojien tarkistus; ukkossuojaus toimii vain mikäli ylijännitesuojat ovat toimintakuntoiset
  • logiikan akkujen kunnontarkistus; varsinkin tukiasemien tiedonsiirron on toimittava myös sähkökatkon aikana. Akut uusitaan määrävuosin
  • takaiskuventtiilien pitävyys on tarkastettava joka kerta. Yksittäisen vedenottamon vuotava takaiskuventtiili yhdessä pumpun pysähtymisen (sähkökatko riittää) kanssa aiheuttaa vedenottamokaivon täyttymisen vedellä
  • pumppujen ja pumppukaapeleiden sähköisen kunnon mittamisella pyritään ennakoimaan kaapelivuodot ja pumppujen kuluminen
  • logiikkaohjelmat ja mittausten oikeellisuus käydään yksityiskohtaisesti läpi
Vedenkäsittelylaitos ja alavesisäiliöt:

Alavesisäiliöiden yhteyteen toteutetut yli viisitoista metriä korkeat tukiasemien mastot on toteutettu siten, että tarvittaessa yksi henkilö pystyy suorittamaan antennin ja/tai antennikaapelin vaihtamisen. Radioverkon toimivuus tullaan mittaamaan vuosittain. Mittauksilla varmistetaan radiomodeemien lähetystehot, jotka todennäköiseti hieman hiipuvat vuosien myötä. Lisäksi tarkistetaan antennikaapeleiden, antennien sekä liittimien mahdolliset vuodot ja takaisinheijastumat.

Vedenkäsittelylaitoksella olevat kemikaalipumput, lukuisat veden laatua mittaavat mittalaitteet, toimilaitteet jne.. vaativat kuukausittain tapahtuvaa huoltoa. PH-mittausten oikeellisuus tarkistetaan ja kalibroidaan viikottain.

Ennakkohuollon seuranta ja raportointi:

Ennakkohuollon seuranta toteutetaan tietokantaohjelman avulla. Huoltokäynneillä todetut viat ja tehdyt työsuoritteet viedään tietokantaan, joka on huoltokäyntikirjauksen myötä tulostusta vailla oleva huoltopäiväkirja.

Käyttöhenkilöstön koulutustarve:

Ensimmäinen vuosi tullenee menemään tutustumiseen rakennettuhin laitoksiin ja eri järjestelmiin. Parhaiten tutustuminen onnistuu käymällä kaikki dokumentit yksityiskohtaisesti läpi, useimpien piirustusten oikeellisuus tarkistetaan yksityiskohtiaan myöten kentältä. Tarkistettu dokumentointi tallennetaan arkistotietokoneelle. Tavoitteena ensimmäiselle vuodelle onkin asetettu hallita yksityiskohtiaan myöten kaikki prosessia ylläpitävät laitteistot ja järjestelmät.

Jatkossa tullaan paneutumaan entistä syvemmälle käsittelylaitoksen logiikkaohjelmointiin ja laajan radioverkon hallintaan. Tiedonsiirtovika edellyttää aina pikaisia korjaustoimenpiteitä. Vian nopea paikallistaminen edellyttää varaosia, mittalaitteita, sekä radioalan perusosaamista.

Tekniikka, laitemäärät numeroin:

Vedenottamot:

Kaivopumppuja
Takaiskuventtiilejä
Taajuusmuuttajia
Pinnankorkeusmittauksia
Virtausmittauksia
Painemittauksia
Radiomodeemeja
Logiikkakeskuksia
30 kpl
60 kpl
30 kpl
30 kpl
30 kpl
40 kpl
18 kpl
18 kpl


Vedenkäsittelylaitos ja alavesisäiliöt:

Verkostopumppuja
Kemikaalipumppuja
Taajuusmuuttajia
Pinnankorkeusmittauksia
Virtausmittauksia
Painemittauksia
Vedenlaatumittauksia
Moottoriventtiilejä
Radiomodeemeja
Logiikkakeskuksia
20 kpl
16 kpl
30 kpl
20 kpl
30 kpl
15 kpl
15 kpl
20 kpl
15 kpl
14 kpl